Tiedonlähteitä

Tiedonlähteet voidaan jaotella monin eri tavoin.  Kannattaa kuitenkin ajatella käytännönläheisesti.Voit lähestyä jotakin tiedonhakuongelmaa ikäänkuin polkua pitkin, joka johdattaa sinut tiedonlähteille.  Tässä eräs tapa ajatella asiaa:

1.  Lähitiedonlähteet eli puhe-etäisyydellä olevat

Oma muisti ja läheisten muisti sekä tieto tai arvelu asiasta auttaa alkuun.

2.  Kotona eli kädenmitan päässä olevat

Televisio, radio, lehdet, kirjat, tietokoneella oleva materiaali(muista kirjanmerkit selainohjelmassa!).

3.  Työtoverit, harrastuspiiri, yhdistykset ja seurat, ystävät ja tuttavat, eli soiton tai tapaamisen päässäolevat

4.  Viranomaispalvelut 

5.  Lähikirjastot, koulut ja oppilaitokset

6.  Maakuntakirjastot tai erikoiskirjastot, erilaiset museot, näyttelyt ja arkistot

Kaikki nämä edelliset tiedonlähteet ovat saavutettavissa arkipäivän elämässä.  Mitään erityisiä taitoja ei tarvita, ja paras apu tiedon saamiseksi ovatkin kanssaihmiset.  Heidän parissaan voi muotoilla tiedonhakua aina uudestaan ja pohtia vaihtoehtoja oikeiden vastausten löytämiseksi. 

7.   Digitaalisessa muodossa olevat tiedonlähteet

Kun puhutaan tietokannasta, tarkoitetaan jollakin ohjelmalla systemaattisesti tallennettua tietokokonaisuutta, johon on järjestetty tavallisimmin tietyn alan tai aihepiirin, tai tieteenalan aineistoa.  Toisinaan tietokannasta löytää myös tiedonlähteen kuten valokuvan tai skannatun lehden sivun, mutta tavallisimmin vain saatavuustiedot eli mahdollisuudet päästä käyttämään tietolähdettä - vaikkapa kirjan sijaintipaikan ja lainaustavan.  Tallennustyön ovat tehneet ammattilaiset( informaatikot). Tietokannat ovat nykyisin käytettävissä niissä kirjastoissa, jotka ovat lisenssimaksut maksaneet. Joitakin voi käyttää vapaasti internetin kautta tai maksamalla määräaikaisen maksun. Tässä lyhyt luettelo digitaalisista aineistoista ja palveluista, joista niitä voi löytää:

•   Digitaaliset materiaalit kuten DVD- ja CD- ROM levyt, joita voi lainata tai ostaa

•   Muuten siirrettävissä oleva digitaalinen materiaali kuten esimerkiksi valokuvat,
    elokuvat, musiikki, videot yms.

•   sekä suurena tiedonlähteenä erilaisten kirjastojen kautta käytettävissä olevat
    verkkopalvelut kuten:

1.   Elektronisten lehtien tietokannat(osaa lehdistä pääsee lukemaan vain kirjastojen maksamista palveluista)

2.   Tietokannat, joissa on koko kirja luettavissa kirjaston koneilta(harvinaista vielä Suomessa), sekä sellaiset, joissa on tiivistelmä tai pelkkä saatavuustieto teoksesta

3.   Eri tieteenalojen erityistietokannat(pääsee lukemaan oppilaitosten kirjastoissa tietokoneilta)

4.   Esimerkiksi valokuvat, digitoidut museoesineet, kartat; eri museoiden tai erikoiskirjastojen tietokannat ja arkistot

5.  Sekä erilaiset havaintoihin ja jatkuvaan täydentämiseen perustuvat kuten kasvien levinneisyystiedoista koostuva Kastikka - paljon luonnontieteiden puolella, lajiluettelot

Kaikki nämä palvelut ovat saavutettavissa oman paikkakunnan lähikirjastosta kirjastöhenkilökunnan avulla tai oman maakunnan maakuntakirjastosta, kaupungin pääkirjastosta tai  museoiden arkistoista, oppilaitosten kirjastoista, joista osaan saa kuka tahansa kortin ja käyttöoikeuden.  Kun kääntyy kirjaston puoleen, saa opastuksen siihen, kuinka tavoittaa näitä erityispalveluita läheltä tai lähimmän ison paikkakunnan kirjastoista.
Tavallisesti tiedonhankintaan voi tilata apua ja varata ikäänkuin vastaanottoajan kirjaston tietopalvelusta.

8.  Internetin kautta tavoitettava tieto - lyhyt johdanto aiheeseen

1.  Kaikkien kirjastojen yhteinen tietopalvelu eli Kirjastot.fi(www.kirjastot.fi). Kun haluaa opetella tiedonhakemista ja tutustua verkon(internetin)kautta saavutettaviin palveluihin, kannattaa avata tämä sivusto. Tosin, ensimmäiseksi pitäisi aina tutustua oman paikkakunnan kirjaston verkkopalveluihin, jotka löytyvät yleensä kunnan sivuilta Palvelut-otsikon alta.  Sitä kautta pääsee jatkamaan niden kirjastojen palveluihin, jotka ovat yhteistyössä joko lähialueella tai valtakunnallisesti.  Kaikki maamme kirjastot tekevät verkostoyhteistyötä ja kaukolainaus onnistuu helposti.

Myös kansainvälisiin tietokantoihin voi päästä kirjastoissa kortin tunnuksilla. 

2.   Kansalliskirjastomme toimii Helsingissä, mutta palvelee verkon kautta meitä kaikkia. Kansalliskirjaston kokoelmiin ja niiden käyttöohjeisiin pääsee täältä: Kansalliskirjaston kokoelmat ja aineistot. Suoma on kansalliskirjaston ylläpitämä verkkolehtien luettelo, jonka kautta pääsee osittain suoraan lukemaan lehtiä tai niiden tiivistelmiä.  Kaikki julkaisut eivät ole kuitenkaan maksutta luettavissa, ja kyseessä on siis toimituskunnan tekemä luettelo.  Luettelosta pääsee eteenpäin klikkaamalla kunkin lehden nimeä. 

3. Erityiset verkkopalvelut kuten erilaiset tiedonhakuportaalit.  Nälle sivustoille on koottu hyviä tiedonhakuoppaita ja ohjataan lukijaa monipuolisesti tietopalveluiden käyttöön. Esimerkkinä tästä on Nelli-portaalijärjestelmä, joka vähitellen yhdistää Suomessa eri oppilaitoskirjastojen ja yleisten kirjastojen elektroniset aineistot ja viitetietokannat(joista siis löytyy saatavuustiedot, ei itse teosta).  Portaaleja avataan sitä mukaa kuin niitä valmistuu.

4. Linkkilistat, valmiit oppimateriaalit, vuorovaikutteiset sivustot, joissa on monia eri osia kuten julkaisu- ja keskustelumahdollisuus - esimerkiksi Tiira-sivusto, jonne voi ilmoittaa lintuhavaintoja ja jossa voi keskustella niistä foorumilla.